Aloittamisen kynnys

Heippa hei taas :). 

Blogin uudestaan aloittaminen on pyörinyt mielessä jo hyyin pitkään ja postausideoita on jo hurja määrä :). Kynnys uuteen aloitukseen on tuntunut vain korkealta yllättävän koville ottaneen keskenmenon vuoksi. Tiesin kyllä aina että sellaista voi tapahtua ja olinhan aiemminkin saanut keskenmenon (vuonna 2002 ja erittin koville se otti silloinkin ja johti luultavimmin silloisen suhteeni pättymiseen), mutta silti suru yllätti voimakkudellaan aivan täydellisesti. Jonkinasteinen masennus on ollut seuranani siitä asti, ehkä vieläkin jollain tasolla, mutta nyt elämä tuntuu jo monin puolin onnekkaalta ja ihanalta. Aivan ihana onni on kohdannut vastoinkäymisistä huolimatta perhettämme jo toisen kerran, syntyihän meille ihana, kovasti toivotti kuopuos maaliskuun lopussa tänä vuonna <3. 

Iineksen odotusaika oli aika vaikea, pelkäsin aika pitkälti koko odotusajan (melko turhaan kuitenkin, koska vauvan osalta kaikki sujui mallikkaasti), hurja väsymys vaivasi lähes koko odotusajan ja kokonaisen päivän valvominen tuntui aivan mahdottomalta tehtävältä. Liitoskivut alkoivat viikoilla 18-20, en muista tarkkaan ja pahenivat tietty loppua kohti, jonka vuoksi liikkuminen oli aika tuskaisaa. Ulkoilimme kuitenkin Iris-taaperoisen kanssa 1-2 kertaa päivässä jos muuten kotona oltiin. Pahoinvointi vaivasi myös alkuraskaudesta pahana, mutta päättyi onneksi viikolla 14. Aika perusraskaus taisi olla ilman mitään suurempia ongelmia :), ihana yllätys oli se että ennenaikaisuuden uhkaa ei ollut tällä kertaa ollenkaan toisin kuin Iiriksen odotusaikana, vaikka seurantaa oli toki vähemmän tällä kertaa. Iineksen synnytys oli nopea, hyvin nopea mielestäni, koko synnytyksen kesto oli 3h 24minuuttia ja kätilö-opistolla ehdimme olla 24 minuuttia!! Näin nopea toimitus oli erittäin yllättävää sekä minulle että miehelle, mutta mielummin niin kuitenkin vaikka kipulääkettä ei ehtinyt saamaan. Iiriksen synnytys pari vuotta sitten kesti noin 6h, joten aika hyvin piti paikkansa neuvolatädin sanoma aika-ennuste että toinen synnytys kestäisi noin puolet ensimmäisen synnytyksen kestosta. Iineksen kanssa myös imetys lähti käyntiin helpommin, heti synnytyssalissa Iines imi tissiä noin tunnin verran ja maito nousi jo seuraavana päivänä kunnolla. Iines ehti hieman kylmettymään syntymänsä jälkeen kun syntyi niin nopeasti, joten olimme lapsivuode-osastolla kaksi yötä (olipahan lomaa :D) ja Iiris sai viettää aikaa isin kanssa.

Tätä blogin kirjoittamisen uudelleen aloitusta harkitsin kauan ja monelta kantilta. Mietin että tekisinkö aikaisempaan tyyliin aika anonyymin blogin, ilman kasvokuvia (paitsi vauvojen joita ei kait vielä niin voi tunnistaa..) ja jättäisinkö oman perhe-elämän kokonaan pois ja kirjoittelisin vain vauva ja / lapsiperheisiin kohdistuvista hankinnoista + leivonnasta ja resepteistä sekä shoppailusta. Päädyin kaikista laiskimpaan ratkaisuun kannaltani eli päiväkirjablogiin, rehelliseen kerrontaan ja kuviin. Meillä kun ei ole mitään salattavaa ja en osaa hävetä :). Toivottavasti tästä blogista olisi iloa jollekin muullekkin kuin kirjoittajalleen mutta jos ei ole niin hyvä näinkin :).

Ihanaa päivää <3

Lilli