Kova kiire pienellä

Kohta lähtee..

Siltä on näyttänyt jo muutamana päivänä, että kohta lähdetään liikkeelle. Heti kun leikkimatolle päästään niin kieritään siitä pois ja noustaan vimmatusti konttausasentoon. Niin ne vauvat vaan kasvaa ja tämäkin kuopus jo möyrii menemään pitkin lattioita (tosin vielä kierimällä ja ryömimällä). Aikaisemmassa on kylläkin kuin Iiris, taitaa olla kova kiire isosiskojen perään :). Tänään onkin syksyn ensimmäinen kylmä aamu ja kaunis sekä sumuinen aamu onkin.

Ihanaa päivää <3

Lilli

Taapero metsässä ja ensimmäinen naksu

Uskomaton vaikutus levottomaan taaperoon ja vauvaan on Suomen syksyisellä metsällä. Vauva nukkua posotti koko kolmen tunnin ajan jonka olimme metsälenkillä ja taapero rauhoittui ja keskittyi, pysähtyi ja ihmetteli, kyseli ja kokeili mitä kaikkea metsästä löytyi. Taaperon harmiksi sieniin ei saanut koskea, äidillä kun ei ollut tietoa mitkä sienet ovat myrkyllisiä.. Muuten taapero löysi paljon hauskaa ja ihmeteltävää, päivän hauskin juttu taisi olla kuitenkin ratsastaa isin hartioilla takaisin autolle. Kovia juttuja oli myös muurahaiskekojen ihmettely, kiviltä hyppiminen. Mustikanvarpujen repiminen, kepit, sienien tökkiminen, ötökät, lehtien heittäminen, juokseminen ja pomppinen sekä ihan vaan huutaminen. Kerrankin Iiris-taaperoinen jaksoi oikein poseerata kun äiti napsii kuvia. Kuva-arvoitus, bongaa taapero:

Kuvassa mistä nyt saa selvää niin Iiriksellä on päällä Nosh:in mekko, sukkikset Benetton, kengät Ratia.

Muuten olemme nyt olleet muutaman päivän melkein vain kotosalla kun olemme olleet flunssassa koko perhe. Vetää kyllä aika voimattomaksi flunssa+ kahden pienen lapsen hoito, kotitöistä ei voinut haaveillakkaan ja mieskin aika väsy kun kipeenä tuli töistä kotiin (ei onneksi kenelläkään ollut kuumetta). Mutta sitäkin mukavampi oli parantua ja jaksaa taas normaaliin tapaan. Muita kuulumisia on myös vauvan ruokailurintamalta, nimittäin Iines sai eilen maistaa ensimmäisen kerran maissinaksua ja söi heti kaksi naksua kuin vanha tekijä. Kohta se on jo puolivuotias ja kasvaakin niin nopeasti ja snirf..

Tässä muutama ilme ensimmäisestä "kiinteän" syömisestä, ihan innoissaan kyllä Iines oli noista naksuista :). Ja juu, hirveä, kamala sotku näkyy tuolla takana, ihmeen nopeasti semmoinen aina olohuoneeseen syntyy..

5kk neuvolaa ja vielä vinkki joulua odottaville

Tänään oltiin kolmistaan Iineksen 5kk-neuvolassa, tosin Iinekselle tulee 6kk täyteen jo reilun viikon päästä, mutta neuvolat on nyt sattuneet olemaan näin vähän jälkijunassa. Neuvolakorttia ei muistettu ottaa mukaan kun meidän ihan mihin vaan lähteminen on ihan täyttä hullunmyllyä ja jotain unohtuu melkein aina.. Muutenkin oltiin vähän myöhässä, mutta päästiin heti vastaanotolle. Kovasti neuvolatäti kehui Iinestä, on niin jäntevä ja iloinen pikkuneiti. Ja kovin liikkuvainen, kierii jo kovasti molempiin suuntiin, pyörii paikallaan ympyrää niinkuin kellonviisari, nousee istumaan puoli-istuvasta asennosta. Soseita menee jo kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Hymyilee ja nauraa ääneen sekä vierastaa vähän. Saatiin rokotteet kovan huudon kera, joka ei meinannut millään loppua, ei edes tissi kelvannut kun Iines oli niin loukkaantunut. Iiris oli mukana kun ei saatu ketään nyt tällä kertaa Iiriksen seuraksi neuvolan ajaksi, mutta kaikki meni silti tosi hyvin eikä Iiris pelästynyt mitenkään rokotteiden antoa vauvalle. Iines on saanut kuukauden aikana mukavasti painoa, paino tuntuu vieläkin nousevan vähän nopeammin suhteessa pituuteen. Tälläiset mitat saatiin pienelle, suluissa 4kk neuvolan mitat.

paino 7720g(7045g)

pituus 64,8cm(63cm)

pää 42,7cm(41,5cm)

Iines on ollut nelisen päivää vähän räkäinen, joten pitää tarkemmin seurata nouseeko rokotusten jälkeen kuumetta. Uni on ainakin maistunut neuvolan jälkeen kun Iines nukahti vaunuun, nukkui 2 tuntia ja heräsi 1,5 tunnin ajaksi (ja kiljui tietty ihan pirteänä kun yritin laittaa Iiristä päiväunille x), sitten nukahti taas noin 1,5 tunniksi. Nyt vaikuttaa taas ihan hyväntuuliselta :). Oltiin neuvolan jälkeen leikkipuistossa, missä Iiriksen mielestä ihan paras juttu on kiivetä noille betonisille kilpikonnille xD, vaikka ei ne taida olla ihan lapsia varten siellä..

 Iirikselle ostettiin viime keväänä tuo Name It:n softshell-välikausihaalari, missä on ohut fleecevuori, on ihan älyttömän hyvä haalari, ei tähän tartu oikein mikään lika, muta tai edes suklaa :D. Jätskinkin sai pyyhkimällä pois, vettä ei tosin pidä aivan lupausten mukaisesti mutta meitä ei ole haitannut kun on kuitenkin kuravaatteet erikseen. Tämä haalari oli muuten alessa nyt ainakin lekmer.fi:ssä. Jalassa Iiriksellä on Vikingin kumisaappaat (vaikka nojoo, ei olis tarvinnut saappaita mutta Iiris tahtoi :D). Pipo on piltti-pipo se saatiin kaupan päälle k-kaupasta kun ostettiin 4 tuubia hedelmäsoseita, tässä vielä lähikuva, musta se on niin söpö :).

Hihii, Iiriksen sormet eksyy moneen kuvaan kun tulee tietty ihmettelemään mitä äiti tekee :).

Iineksen monet kuvat on vielä tälläisiä:

Vaunuissa kun saa niin makeat unet kun äiti ja isosisko ulkoilee. Pahoittelut, tuo brion hyttysverkko näyttää aika kamalalta kuvassa mutta on ollut tänä kesänä oikein tärkeä ja hyödyllinen.

Vinkkinä vielä niille jotka miettivät jo joulua. Monissa nettikaupoissa on nyt joulutavarat alessa ennen kuin tämän vuoden jutut saapuvat kauppoihin. Esimerkiksi jotexilla ja elloksella.

100 päivää jouluun rikki!

Tämä teksti piti julkaista jo eilen, mutta blogger ei jostain syystä toiminut niin julkaisen tämän vähän myöhässä.. (Tai sitten en vaan osannut käyttää bloggeria, hyvin mahdollista sekin..:D)

Enään 100 päivää jouluun, jonka johdosta piti leipoa lasten kanssa joulutorttuja, ei ehditty mutta Iiriksen kanssa tunnelmoitiin ja juotiin jouluteetä kynttilänvalossa. 100 päivää odotusta jäljellä ja jouluvalmisteluita voi jo hissukseen alkaa tekemään jokseenkin tässä järjestyksessä:

Koevedosjoulutortut leipoa lasten kanssa (leivon joka vuosi jonkun erilaisen joulutortun, viime vuonna omena-inkiväärihillolla ja tänä vuonna ajattelin kokeilla joko maapähkinävoi/nutellatorttuja tai minttusuklaatorttuja, resepti pitää vaan vielä keksiä..)

Pukea lapset joulutontuiksi ja ottaa joulukorttikuvia

Löytää kaupasta ensimmäiset glögit ja maistella tämän vuoden uutuuksia

Ensimmäiset konvehdit ja uutuudet

Valita tämän joulun "väri" kotiin sisustukseen, koristeluun ja kattauksiin sekä shoppailla tarvittavat varusteet

Tehdä ja ostaa joululahjoja kun vielä saa alesta lahjoja/materiaaleja

Joulukoristeet kauppoihin ja ihana Stockmannin jouluosaston avaus

Tämän jälkeen taitaa alkaa vasta varsinainen joulukausi, olen vaan niin kova jouluintoilija että tämä suunnittelu ja intoilu alkaa meillä joka vuosi aina vaan aiemmin. Intoilu on vaan pahentunut (parantunut) se myötä kun olen tullut äidiksi :).

Nyt voi jo iltaisin tunnelmoida kynttilänvalossa, meillä on olohuoneesta lamput palaneet niin saa ottaa käyttöön muun muassa nämä ihanat kynttiläkoristeet.

Pikkutonttu-Iiris joulukorttikuvauksista vuodelta 2012:

Ihanaa joulunodotusta <3

Lilli

Voihan masuikävä!

Viikolla 39, noin 1,5 viikkoa ennen synnytystä, maaliskuun puolivälissä. Oli se niin iso ja painava sekä epämukava, mutta voi sitä tunnetta kun siellä pikkuinen möyri <3. Se jännitys kun ei tiedä milloin lähtö (synnärille) tulee. Se jännitys siitä kun piakkoin tapaa oman uuden lapsensa. Ja voi sitä tunnetta kun sai oman uunituoreen pikkuisen rinnalle ja näki ensimmäistä kertaa sen pienen ruttunaaman <3. Voi, sitä on niin ikävä..

Iines noin parin tunnin ikäisenä kun lähdettiin synnytyssalista osastolle, oi niitä aikoja <3

Ja niin syö kuopusvauvakin jo kanssamme pöydässä..

Niisk!

Aika tuppaa menemään niin nopeasti.. Juurihan se pikkuinen käärö syntyi ja nyt on jo melkein puolivuotias aivan ihana, elämöivä, jokelteleva, kierivä, tutkiva ja aika iso vauva jo. Nyt se syö jo soseitakin ja tukevasti istuu syöttötuolissa. Hymyilee silmiinnähden tyytyväisenä kun saa istua kanssamme ruokapöydässä. Iines oli mielestäni jo levoton 5kk vanhana, halusi aina välttämättä syliin juuri ruoka-aikaan ja yritti hamuta kädellään lautaselleni. Ruoka ja syöminen tuntui muutenkin jo kiinnostavan, joten aloitimme maistelemaan 5kk vanhana, mustikalla aloitettiin ja se tuntui maistuvan erittäin hyvin.

Nyt ollaan parisen viikkoa maisteltu ja Iines mutustelee tyytyväisenä noin desin verran vihannessosetta aamupalaksi ja saman verran riisipuuroa illalla mustikka/päärynäsoseen kera. Kun puolen vuoden ikä tulee täyteen meinaamme aloittaa sormiruokailun mukavasti vaikka maissinaksuilla. Seuraavaksi otamme kuitenkin mukaan vielä aamupuuron, ensin riisipuurona ja sitten kauraisena versiona. Viljat aloitamme kuitenkin hyvin varovasti, koska Iiris aikoinaan reagoi niihin voimakkaasti (kaikkiin viljoihin paitsi kauraan) jopa vuoden ikään asti, epäilemme syyksi liian aikaista aloitusta viljojen kanssa. Iiris aikoinaan oli muutenkin herkkävatsaisempi ja kärsi refluksioireista (puklaa välillä vieläkin 2,5 vuotiaana ja vauvana puklasi 5-10 kertaa tunnissa!), Iines puolestaan ei oikeastaan kärsi masuvaivoista muuten kuin ilmavaivojen muodossa ja puklaa tuskin koskaan. Muuten näiden soseiden lisäksi mennään toki tissimaidolla ja soseiden kanssa otetaan vettä tuttipullosta. Tähän mennessä ollaan maisteltu peruna, porkkana, maissi, kesäkupritsa ja riisipuuro + maissi -ja riisivelliä (vellit ei oikein maistu) ja makeista mustikka, päärynä ja banaani. Maissista ehkä tuli alkuun masuvaivoja mutta ei enään oikeastaan tule ja soseiden aloituksen jälkeen Iines on muutenkin vaikuttanut vain tyytyväisemmältä varsinkin syönnin jälkeen joten nälkä on ehkä vähän aiemmin vaivannut..

Tässä maistellaan ekan kerran banaania, joka yllättäen aiheutti aika paljon irvistyksiä ja väristyksiä :D.

Ja niin iloinen tyttö kotiutui kerhosta

ettei äidille jäänyt enään epäilyn sijaa siitä etteikö kivaa olisi ollut. Oltiin kuulemma muovailtu muovailuvahasta ja kotonakin piti saada heti muovailuvahat käyttöön :D. Iiris käy kuulemma hienosti potalla muiden lasten kanssa kerhossa ja vaippakin on ollut kuiva pari viime kertaa ku tyttö on tullut kotiin. Kotona ollaan oltu ilman vaippaa (paitsi uniajat) nyt pari viikkoa parilla vahingolla, joten seuraava aihe taitaa olla ulkoilu ilman vaippaa ja sitten kerhoilu ilman vaippaa.. Iiiks, minkähän suojan sitä keksisi vaunuihin :/.

 Tässä Iiris innoissaan uudesta mahtavasta jutusta, muovailuvahasta!!!

Ja pikkusiskon uusi villitys, leikkimatolta karkaaminen kierimällä :).

Ihanaa päivää <3

Lilli

Ihana syksy ja kerhon aloituksesta

Syksy tuoksuu jotenkin niin ihanalta. Kävelin syksyisenä aamuna työntäen tyttöjä tuplavaunuissa hiekkatietä pitkin ja nuuhkin ilmaa. Esikoinen naureskeli hupsulle äidillensä, joka veti pitkiä henkosia ihanaa syksyn tuoksua ja ihasteli ääneen. Kanelinen omenoiden tuoksu, vastaleikattu ruoho ja pihlajanmarjat ovat ihana yhdistelmä joka lupailee jo tunnelmallisesta syksystä. Kesä on ollut aivan ihana, lämmin ja pienten lasten kanssa ihanteellinen (hurjaa ampiaispopulaatiota lukuun ottamatta :(), mutta nyt on sitäkin ihanampaa kun tulee ihana kunnon syksy sumuisine aamuineen. Varmasti olisin asiasta eri mieltä jos lähtisin aamulla autolla liikenteeseen, mutta näin kotimammalle sumuiset syksyiset aamut ovat jotain aivan ihanaa.. Syksyssä on ihanaa se kun alkaa olemaan pimeäpää, voi poltella iltaisin kynttilöitä ja tunnelmoiden juoda teetä lämpimän viltin alla (niin silloin kun ehtii..), laittaa pihalle kauneimmat lyhdyt ja sisustaa kotiin lämmintä syksytunnelmaa. Voi sipaista huuliin hieman punaisempaa huulipunaa jo kalpeamman ihon kaveriksi ja kietaista kaulaan pehmeän huivin. Syksyssä on ehkä kaikista ihaninta joulun odotus (voi, kyllä, jo syyskuussa x)) ja se kun on hyvä syy jäädä vaan kotiin ja puuhailla perheen kesken. Olen aika kauhea (!?) jouluintoilija, joten sitä tulee varmasti näkymään tässä blogissa aina enemmän ja enemmän nyt syksyllä kun joulu lähestyy.

Vein tänään Iriksen kerhoon aamupäiväksi jo kolmannen kerran ja voi miten raasun näköisenä tyttö jäi sinne. Kysyin vielä kerhon pihalla, että varmastiko tyttö haluaa kerhoon ja sanoin että äiti tulee hakemaan vähän ajan päästä ja kaikkiko on hyvin?? Iris vastaili kyllä reippasti että haluaa jäädä leikkimään, mutta näytti minun lähtiessä niin pieneltä ja eksyneeltä, voi pientä tyttöäni.. Iris on kuitenkin joka päivä viime viikon jälkeen kysellyt että mennäänkö huomenna kerhoon, joten mieluinen paikka se kuitenkin on ja taitaa olla kerho vaikeampaa äidille kuin tytölle :). Kerhosta haettaessa on tyttö ollut kuitenkin joka kerta aivan innoissaan ja ei ole meinannut pois lähteä, joten tykkää varmasti ja saahan äitikin pienen lepohetken kun voi rauhassa (vauvan kanssa) kävellä, käydä kaupassa tai kirjoitella blogia muutaman tunnin :). Tänään kävelin rauhassa pitkän vaunulenkin Iineksen kanssa ja oikein tunsin miten "akut latautuu". Nyt jaksan taas siivota ja passata, leikkiä ja laulaa, kokata ja komentaa :D.

Tässä vielä muutama kuva äidin rauhallisesta hetkestä ja aamun ihanasta sumusta <3.

Lilli

Kiireisen kotimamman liukuvärjäys

Heips!

Olen noin 5 ja puoli kuukautta ollut kahden ihanan pienen tytön äiti (sitä ennen toki olin yhden tytön äiti :)) ja valtaosa siitä ajasta on mennyt uuteen tilanteeseen totutellen kotosalla pieruleggarit/verkkarit jalassa ja hiukset korkeintaan nopealle nutturalle sutaistuna. Nyt on ihan ok:n raskaustukan lähdettyä "hieman" nuhjaantuneen näköinen olo.. Hiukset on ohentuneet ihan älyttömän paljon, ohimoilla on melkein kaljut kohdat ja väri on jotain ihan hirveetä (oma väri kylläkin on juu, mutta kaikilla ihmisillä se oma väri ei todellakaan ole se pukevin vaihtoehto x)), jotain harmaan ja ruskean ja keltaisen välimaastosta.

Hiukset minulla on aina olleet huonot ja ohuet sekä luonnollinen väri tosi tylsä, joten yritin kotikonstein saada vähän piristystä niihin, myös mahdollisimman pienellä budjetilla. Liukuväri tai ombrelook vaimikäsenyton (juu, mä olen niin messissä näissä uusissa tai siis 5 vuotta sitten uusissa jutuissa xD) vaikutti kivalta vaihtoehdolta, ei tarvitsisi värjätä koko tukkaa ja kaksivärisyys saisi ehkä huomion pois näistä surkeista hapsuista (joo, just :D). Hiukset kun oli väriltään vaaleanruskeat niin en halunnut alkaa vaalentamaan latvoja vaan päädyin värjäämään tyven sekä noin hiusten puoliväliin saakka (ovat noin olkapäille) tummaruskealla värillä.

 Käytin värjäämiseen Castingin jotain sellaista sävytettä (chocolate taisi olla sävy). Kampasin hiukset (kuivat) huolellisesti ja tein keskijakauksen. Sitten levitin väripaketin hoitoainetta latvoihin, joihin en halunnut väriä.  Jakaukselle tursotin runsaasti väriainetta pullosta, jonka jälkeen levitin aineen juurille noin 2-3cm matkalle hammasharjalla. Sitten kammalla keskijakauksesta noin 2cm päähän oikealle uusi jakaus niin pitkälle takaraivolle kuin mahdollista ja sama homma uudestaan. Näin edetään koko puoli päätä oikealle päin kuin vain pääsee. Sitten keskijakauksesta vasemmalle päin uusi jakaus ja sama homma vasemmalle puolelle. Sen jälkeen tarvitaan käsipeiliä kun tehdään taakse sama juttu juuriin. Kun kaikissa juurissa on väriä, levitin väriä hammasharjan avulla noin leuan tasolle asti kaikkiin hiuksiin (oli vähän hankalampaa jo..). Sitten heitin jo kumihanskat mäkeen kun hankaloittivat vaan työskentelyä.. Levitin väriä vähän kastelluilla käsillä pidemmälle hiuksiin, jotta syntyisi liukuva väritulos, sitten annoin aineen vaikuttaa vielä noin 12 minuuttia (värin vaikutusaika on 20 minuuttia ja tähän värin leittämiseen meni vähintään tuo 8 minuuttia). Väriä pois huuhdellessa laitoin vielä uudestaan väripaketin hoitoainetta.

Lopputuloksesta tykkään tosi paljon, vaikka ohuet ja suoraan sanottuna huonot hiukset on silti:

Mutta mielestäni kivaa värivaihtelua tuli, vaikka olisi tuon varmasti paremminkin voinut tehdä xD. Ehkä kokeilen sittenkin vielä noiden latvojen vaalentamista vielä lisäksi.

Ihanaa iltaa <3

Lilli

Aloittamisen kynnys

Heippa hei taas :). 

Blogin uudestaan aloittaminen on pyörinyt mielessä jo hyyin pitkään ja postausideoita on jo hurja määrä :). Kynnys uuteen aloitukseen on tuntunut vain korkealta yllättävän koville ottaneen keskenmenon vuoksi. Tiesin kyllä aina että sellaista voi tapahtua ja olinhan aiemminkin saanut keskenmenon (vuonna 2002 ja erittin koville se otti silloinkin ja johti luultavimmin silloisen suhteeni pättymiseen), mutta silti suru yllätti voimakkudellaan aivan täydellisesti. Jonkinasteinen masennus on ollut seuranani siitä asti, ehkä vieläkin jollain tasolla, mutta nyt elämä tuntuu jo monin puolin onnekkaalta ja ihanalta. Aivan ihana onni on kohdannut vastoinkäymisistä huolimatta perhettämme jo toisen kerran, syntyihän meille ihana, kovasti toivotti kuopuos maaliskuun lopussa tänä vuonna <3. 

Iineksen odotusaika oli aika vaikea, pelkäsin aika pitkälti koko odotusajan (melko turhaan kuitenkin, koska vauvan osalta kaikki sujui mallikkaasti), hurja väsymys vaivasi lähes koko odotusajan ja kokonaisen päivän valvominen tuntui aivan mahdottomalta tehtävältä. Liitoskivut alkoivat viikoilla 18-20, en muista tarkkaan ja pahenivat tietty loppua kohti, jonka vuoksi liikkuminen oli aika tuskaisaa. Ulkoilimme kuitenkin Iris-taaperoisen kanssa 1-2 kertaa päivässä jos muuten kotona oltiin. Pahoinvointi vaivasi myös alkuraskaudesta pahana, mutta päättyi onneksi viikolla 14. Aika perusraskaus taisi olla ilman mitään suurempia ongelmia :), ihana yllätys oli se että ennenaikaisuuden uhkaa ei ollut tällä kertaa ollenkaan toisin kuin Iiriksen odotusaikana, vaikka seurantaa oli toki vähemmän tällä kertaa. Iineksen synnytys oli nopea, hyvin nopea mielestäni, koko synnytyksen kesto oli 3h 24minuuttia ja kätilö-opistolla ehdimme olla 24 minuuttia!! Näin nopea toimitus oli erittäin yllättävää sekä minulle että miehelle, mutta mielummin niin kuitenkin vaikka kipulääkettä ei ehtinyt saamaan. Iiriksen synnytys pari vuotta sitten kesti noin 6h, joten aika hyvin piti paikkansa neuvolatädin sanoma aika-ennuste että toinen synnytys kestäisi noin puolet ensimmäisen synnytyksen kestosta. Iineksen kanssa myös imetys lähti käyntiin helpommin, heti synnytyssalissa Iines imi tissiä noin tunnin verran ja maito nousi jo seuraavana päivänä kunnolla. Iines ehti hieman kylmettymään syntymänsä jälkeen kun syntyi niin nopeasti, joten olimme lapsivuode-osastolla kaksi yötä (olipahan lomaa :D) ja Iiris sai viettää aikaa isin kanssa.

Tätä blogin kirjoittamisen uudelleen aloitusta harkitsin kauan ja monelta kantilta. Mietin että tekisinkö aikaisempaan tyyliin aika anonyymin blogin, ilman kasvokuvia (paitsi vauvojen joita ei kait vielä niin voi tunnistaa..) ja jättäisinkö oman perhe-elämän kokonaan pois ja kirjoittelisin vain vauva ja / lapsiperheisiin kohdistuvista hankinnoista + leivonnasta ja resepteistä sekä shoppailusta. Päädyin kaikista laiskimpaan ratkaisuun kannaltani eli päiväkirjablogiin, rehelliseen kerrontaan ja kuviin. Meillä kun ei ole mitään salattavaa ja en osaa hävetä :). Toivottavasti tästä blogista olisi iloa jollekin muullekkin kuin kirjoittajalleen mutta jos ei ole niin hyvä näinkin :).

Ihanaa päivää <3

Lilli

Blogin uusi alku ja yllätyskuopus!!!

Yllätyys!!!

Täällä minä olen! Perheeni ja varsinkin äitini odottama ihana pikkukuopus :). 

Olen 5,5kk vanha ja kuulemma jopa  humoristisen paljon äitini näköinen. Olen aika rauhallinen ja tyytyväinen tyttö, silti aika herkkä ja kerron jos minua joku vaivaa (aika harvoin tosin minua mikään vaivaa). Minua kutsutaan Iinekseksi ja minusta se kuulostaa oikein kivalta nimeltä, rimmaa kivasti siskoni nimen kanssa. Isosisko onkin parasta mitä tiedän ja ainoastaan siskon jutuille viitsin joskus naureskella.. Muuten vain hymyilen oikein leveästi ja jutustelen. Olen aika kova tyttö liikkumaan, mieluiten kierimällä koska sehän on nopein tapa. Osaan kuitenkin jo ryömiä vaan en viitsi kun se on hitaampaa. Nukun kuulemma ikäisekseni varsin tyypillisesti, nukahdan illalla 21 aikaan, herään syömään pari kertaa yöllä ja aamuyöllä syön vähän enemmän. Aamulla nukkuisin mielelläni 9-10 asti jos vaan isosisko tai äiti ei herättäisi kun nousevat ylös. Tykkään syömisestä ja en ole niin nirso siinä mistä syön, useimmiten syön toki tissistä maitoa. Aamuisin saan myös vihennessosetta ja iltaisin puuroa, tuttipullosta maistuu myös toisinaan maito tai vesi. Olen kasvanut kuulemma oikein hienosti ja olen jäntevä sekä vahva tyttö, äiti on minusta kuulemma kovin ylpeä ja onnellinen <3.

Iines