maanantai 22. huhtikuuta 2013

Ihana aamusmoothie ja suosta nouseminen

Heippa!

Alan pikkuhiljaa pääsemään ylös täältä suosta.. Alakukoisuus on ollut ystäväni aina keskenmenosta lähtien, mutta nyt alkaa vähän kerrallaan helpottamaan :). Aikaa ei tosin ole vielä kulunut kuin noin viikko ja ikävät muistot kummittelevat edelleen muistissa. Nyt vasta alan ymmärtämään myös yksityiskohtia tapahtumista. Pienimpiä asioita ei jotenkin "tajunnut" silloin kuin oli vähän kokoajan paniikissa ja selviämismoodi päällä.. Vähän väliä tulee vielä silti mieleen, että ainiin en olekaan raskaana ja ainiin emme saakkaan syksyvauvaa.. No emme ainakaan tänä syksynä. Mieleen on kuitenkin alkanut nousemaan uusia ajatuksia ja ideoita, suunnittelen taas tulevaa :). Tuntuu juuri siltä kuin pääsisi pois upottavasta suosta :).

 Aion rohkeasti ottaa pienen loman yhdessä Iriksen kanssa tarjousristeilyn muodossa, kohteena Tukholma :). Olen monesti koittanut houkutella miestä lähtemään perheristeilylle Tukholmaan, mutta innostusta ei ole löytynyt länsinaapuriamme kohtaan :). Joten nyt kun koen tarvitsevani lomaa ja pientä irtiottoa niin päätin lähteä yhdessä pienen tyttöni kanssa pienelle shoppailumatkalle :D. Tukholma on lasten kanssa aivan ihana lomakohde ja siltä osin ei huoleta tekemisen keksiminen, mutta edellisestä käynnistäni on jo aikaa joten en oikein enää muista miten Tukholmassa liikuttiin, laivayhtiö on eri kuin yleensä ja perheellisenä ja vaunujen kanssa kerta on ensimmäinen (iiks, jännää!!). Jos joku lukija tietäisi hyviä vinkkejä, mitä Tukholmassa voisi taaperon kanssa keksiä ja miten liikkua julkisilla vaunujen kanssa, niin olisin hyvin kiitollinen tipseistä :D. Esimerkiksi miten satamasta pääsisi johonkin hyviin shoppailupaikkoihin :).

Kroppa kuntoon -prosessi ja terveellisemmät ruokailutottumukset houkuttavat nyt taas kun haluasin ns. valmistaa vartaloani raskauteen ja tietty haluaisin myös hoikistua ja päästä parempaan kuntoon :). Otin ruokavaliooni nyt uutena hyvänä vanhan tutun aamupalan: vihersmoothien. Miten olinkaan sen unohtanut? Ennen en mitään muuta kelpuuttanut aamupalaksi.. Se vaan jotenkin jäi pois raskausaikana ja imetysaikana ei tullut otettua vielä takaisin.. Lisäämisperiaate on toiminut muutenkin tosi hyvin minulle, siis se että lisää ruokavalioon vähän kerrallaan hyviä, terveellisiä aineksia jolloin huonoja karsiutuu itsestään pois. En usko siihen että kieltäisi itseltään jotain tiettyjä ruokia tai herkkuja, se ei ole ikinä toiminut minulle. Kävimme ystävän kanssa ruohonjuuressa ostoksilla, ruohonjuuri on aivan ihana kauppa, en tiedä miten olin sen unohtanut.. Ennen kävin siellä sentään kerran viikossa ostoksilla ostamassa Iriksen soseainekset.. Ostin vanhoja lemppareitani ja vihersmoothie-ainekset, tässä kuvaa ostetuista superfoodieista+ teestä :).

Ostin siis smoothieen macaa, jonka pitäisi tasoittaa hormonitomintaa ja helpottaa raskautumista :), raakakaakaota tuomaan ihanaa makua ja kookosöljyä hyväksi rasvaksi. Lisäksi herkullista yogi- rooibosteetä :). Vanhastaan minulla oli vielä vehnänorasjauhetta. Olen nyt jo kolmena aamuna tehnyt lempparismoothietani aamupalaksi ja energiaa on tuntunut riittävän :). Tässä ohjetta ihanaan vihersmoothieen:

1 banaani
1 avokado
2dl luomujogurttia (maustamatonta, tai itse ostin nyt mustikkajogurttia niin mustikoita ei tarvitsisi lisätä. Tähän toimii myös soijajogurtti mainioisti)
1dl mustikoita
1/2 ruukkua lehtisalaattia (luomu)
1 tl kookosöljyä
1/2 tl macaa (aloitelen varovasti, myöhemmin määrää voi nostaa)
1 rl raakakaakaota
1/2 tl vehnänorasjauhetta (määrää voi myöhemmin myös nostaa)
vähän maitoa/soijamaitoa

Sekoitetaan hyyvin blenderissä, itse sekoittelen noin 5 minuuttia niin tulee silkkinen smoothie :). Tämä on maistunut aamupalaksi myös Irikselle, ilman noita superfoodeja tosin ;).

Ihanaa päivää kaikille!



torstai 18. huhtikuuta 2013

Ei enää odotusblogi

Heippa

Niin kävi että tämä ei ole enää odotusblogi. Kerron tässä kirjoituksessa kokemastani keskenmenosta aika yksityiskohtaisesti päiväkirjatyyliin, eli varoituksen sana jos olet raskaana tai muuten herkässä mielentilassa. Myös jos et halua lukea surullista tarinaa, ehdotan että et lue seuraavaa kappaletta.

 Keskenmeno alkoi viime perjantaina runsaalla vuodolla, soitin terveyskeskukseen josta ohjattiin naistenklinikan päivystykseen johon piti soittaa ensin. Soittaessa kerrottiin että siellä on vain hätäpäivystys ja ultria ei tehdä ellei ole hengenhätää.. Maanantaina oli onneksi heti aamulla ensimmäinen neuvola. Menimme Iriksen kanssa ja säikähdin, kun huomasin että tuttu neuvolatäti olikin lomalla ja tilalla oli nuori tuuraaja. Tuuraaja oli kuitenkin todella mukava ja selvästi sopi työhön hyvin, sain akuuttiajan lääkärille parin tunnin päähän. Mummoni pääsi onneksi Iriksen kanssa siksi aikaa kun olin lääkärissä, lääkäri teki vain sisätutkimuksen ja kirjoitti lähetteen kätilö-opistolle ultraan sekä sanoi myös että kyllä tämä keskenmenolta vaikuttaa. Päätin, että menen kätilö-opistolle jonottamaan vasta seuraavana aamuna ja sain onneksi Irikselle hoitajan klo 12 asti. iltapäivällä heti lääkärin jälkeen alkoi krampit, olivat hyvin kivuliaita joten soitin miehelle että tulisi mahdollisimman pian kotiin.. Ilta meni kramppien kanssa, mies oli onneksi Iriksen kanssa ja kävivät yhdessä asioilla. En ottanut kipulääkettä, kun olin jotenkin tolaltani.. Huonosti nukutun yön jälkeen hoitaja tuli klo 7:30 ja mies heitti minut kätilö-opistolle ja lähti töihin. Oli aika selvää, että raskaus oli mennyt kesken ja halusin vain tietää että miten tästä eteenpäin. Pääsin onneksi lepohuoneeseen odottamaan ultrausta, kun oli aika heikko olo.. Torkuin ja luin lehtiä, klo 10 aikaan aloin ihmetellä että pitäisikö Irikselle hoitaa lastenhoitaja klo 12 jälkeenkin ja aloin soitorumbaan.. Päädyttiin siihen että mies lähtee töistä ja vie Iriksen mummolaan josta haen Iriksen sitten kun pääsen. Pääsin ultraan noin klo 13, jossa kohtu ulrattiin. Selvä keskenmeno ja kohtu ei vielä kokonaan tyhjentynyt. Sain mukaani kotiin tyhjennyslääkkeet ja kipulääkettä. Tuli todella lohduton olo kun koettelemus ei vielä ollutkaan ohi ja edellisen päivän kivut joutuisi kokemaan vielä uudestaan.. Hain sitten Iristä miehen vanhemmilta ja anoppi oli todella mukava, keitti teetä ja vaati että lepäisin hetken ennen kotiin menoa.Otin kipulääkkeet heti kun menin kotiin ja tyhjennyslääkkeet heti perään kun halusin jo että koko koettelemus olisi ohi. Lääkkeiden oton jälkeen otin Iriksen viekkuun ja mentiin päikkäreille todella rankan päivän jälkeen. Onnekseni kipulääkket auttoivat ja edellisen päivän kipuja ei enää tullut, mutta olin vaan ihan heikkona kait verenvuodon takia.. Tämä tapahtui tiistaina ja nyt olo tuntuu aika turralta ja ei hyvävointiselta, kai tämä tästä paranee kun on kevätkin tulossa. Vielä en osaa oikein ajatella muuta kuin keskenmenoa ja sitä vauvaa minkä toivoin tulevan. Mutta mielummin nyt ihan alkuvaiheessa tietysti kuin myöhemmin. Toivon vain että tämä koettelemus olisi nyt ohi. Kiitos jos jaksoit lukea ja toivon ettei kukaan muu joutuisi tätä kokemaan, vaikka harmillisen yleistä tämä taitaa olla..

Onneksi on tuo aivan ihana 1-vuotias tyttö <3, miten surullinen sitä olisikaan jos Iristä ei vielä olisi.. Ja onneksi on kevät tulossa ja välikausi, saa pukea ihanaan uuteen välikausihaalarin Iristä, taisi tulla vaan ostettua "vähän" reilua kokoa..




lauantai 13. huhtikuuta 2013

Masun mitat kasvun seurausta varten :).

Moikka!

Tulipahan mieleen, että voisin alkaa mittailla masua kasvun seurausta varten ja tällä hetkellä turvotuksen kera on: 73cm! Aika paljon enemmän kuin ennen ensimmäistä raskautta, silloin kun oli 60cm :D. Kyllä se vartalo jonkun verran on muuttunut, pitää myöntää.. Olen ollut toisaalta aika laiska urheilun suhteen, en ole oikeastaan harjoittanut lihaskuntoa Iriksen syntymän jälkeen, mitä nyt parin kuukauden pyrähdin salilla 1-3 kertaa viikossa kun innostuin :). Ruokavaliota olen seuraillut ettei tule syötyä ihan mitä sattuu ja että söisi tarpeeksi kasviksia. Nyt tosin kun aika moni ruoka-aine tökkii niin tulee syötyä taas vähän miten sattuu, mutta vauva kuitenkin saanee tarvitsemansa :). Tästä se masu alkaa paisumaan, sitä odotellessa ;).

Ihanaa viikonloppua!

torstai 11. huhtikuuta 2013

Mielitekoja ja vauvamasun alku :)

Moikka!

Mielitekoja ja yökötyksiä on alkanut tulemaan kiitettävään tahtiin, ehkäpä siellä pikkuinen matkalainen on kasvamassa :). Viikkojahan on luultavasti vasta 7+4, mutta vatsa on pulpahtanut jo epäilyttävästi ulos ja näyttää ihan vauvamasulta! Piti laittaa tänään jo mammavaatteet kun normivaatteet puristivat jo siihen malliin :o. Paino ei tosin ole noussut vaan pikemminkin päinvastoin, mutta turvotusta on silti nähtävissä :). Viimeisimmät mieliteot ovat: Jäätelö!, kalaruoat, sitrushedelmät, tomaatti ja ruisleipä nams! Yhtään ei tee mieli nyt lihaa, spagettia eikä suklaata.. Aika outoa sinänsä kun ennen kyllä suklaa maistui ja en niin jäätelöstä välittänyt :D. Tässä tämän viikon masukuvaa, mistä voisi päätellä että olisin jo vähän pitemmälläkin raskaana :D.





Iriskin halusi kuvaan mukaan :). On se vaan niin suloinen tyttö <3.

Ihanaa iltapäivää!

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Hämmentyneet ajat ja ensimmäinen masukuva

Käsillä on hämmentyneet ajat. Kovasti odotettu kakkosraskaus on käynnissa ja mielen on täyttänyt onnen lisäksi epäily.. Epäily siitä onko tosiaan vauvaa tulossa ja jos olisi niin miten sitten pärjäisimme ja miten siitä eteenpäin. Olisin onnesta vähintään sekaisin, jos pikku kakkonen/kolmonen meille suodaan, mutta nyt on tullut mieleen käytännön ongelmat esimerkiksi siitä kun tulen olemaan kotona lasten kanssa yhteen soittoon näillä näkymin noin kolme vuotta. Palkkaakohan minua sitten enään kukaan? Pieni murhehan tuo on jos vertaa pikkuisen tuhisijan tuomaan onneen, mutta vähän huolestuttaa. Voinkohan enään opiskella näin "vanhana" ja miten talous siihen reagoi.. Myös haastetta tulisi tuomaan kahden alle 2-vuotiaan kanssa ihan arki kotona, koska kotona haluaisin molemmat kullannuppuni pitää. Lastenhoito on jäänyt tämän esikoiseni kohdalla minulle, joten kahden pienen kanssa ei varmasti ainakaan helpompaa tule olemaan. Samoin huolestuttaa nyt myös raskauden tila, olen täysin oireeton ja viikolla 7 menossa.. Viime raskaudessa oli jo hyvin selviä raskauoireita viikolla 5, joten olen tästä hyvin ymmälläni. Ihanaa toki on kun ei ole paha olo, mutta huolestuttaa kovasti onko siellä pikkuisen alku kasvamassa.. Oireettomuus kun ei ole tae hyvion sujuvalle raskaudelle niinkuin pahoinvointi olisi tässä vaiheessa. Kaikkea sitä ihminen itselleen toivoo.. Voisimpa huonommin? Neuvolassa tämä huoleni lähinnä nauratti, niin ei kait se mitään vakavaa ole :). Olen jopa laihtunut plussauksen jälkeen, joka on kyllä jo outoa.. Viime raskaudessa taisin lihota 3kg heti kahdessa viikossa ennen neuvolaa :), vaikkakin pakko myöntää että silloin olin pari (neljä) kiloa hoikempi..

Ensimmäinen neuvola on varattu 15.4. :D, jännittävää, silloin pääsee jo varaamaan ensimmistä ultraa :D. Varhaisultraa kun eivät kestä mun hermot eikä meidän tämänhetkinen talous.. Laihtumisesta huolimatta olen saanut jo seurakseni pömpön ja ei oikeesti uskoisi että olen vasta viikolla 6+3 :). Äiti meinasi jo arvata kun uteli, että jäikö mulle tosiaan näin paljon masua Iriksen odotuksesta :D.

Ensimmäistä masukuvaa siis, vaikka kyseessä taitaa olla vielä turvotuspömppö:


Ihanaa iltaa!

Lilli